HISTORIA KATSAUS

YRITYS

Ajatus perinnerakentamisen varaosapankin perustamisesta Saloisten seudulle on peräisin Raahen aikuiskoulutuskeskuksen vuosina 2010-2011 pitämältä perinnerakentamiskurssilta, jonka tarkoituksena oli perustaa varaosapankki Raahen seutukunnantaan. Varaosapankkia oli suunniteltu alueellemme jo useita vuosia ja tarkoituksena oli, että joku kurssilaisista alkaa kurssin päätyttyä pyörittämään varaosapankkia omana yrityksenään. Tämä ei kuitenkaan heti kurssin jälkeen toteutunut.

Kurssin aikana selvisi myös, että raahelaisilla oli purku-unelmia ja juonia useammankin saloistelaisen suojelutalon osalta. Kurssin aikana ja jälkeen lähdimme Saloisissa vastustamaan rakennusperintömme tuhoamista. Otin tällöin asiakseni Saloisten Pirtin, vanhan kunnanpirtin, pelastamisen ja aloin etsiä keinoa Pirtin seilyttämiseksi sekä miettimään mitä toimintaa Pirtille voisi järjestää.

Tällä aikaa oli perinnerakentamisen varaosapankki suunnitelma seisahtunut, eikä sille ollut rahoitusta. Päätin lopulta yhdistää nämä kaksi hanketta ja perustaa Saloisten Pirtille perinnerakentamisen varaosapankkiyrityksen, jonka tuotolla Pirtti pelastettaisiin. Marraskuun lopulla 2012 T:mi Saloisten Pirtti sitten aloitti toimintansa. Keväällä 2013 ostin Pirtin yrityksen nimiin ja seuraavana keväänä hankin vielä yritykselle Arkkukarin Osuuskaupan lisävarastotiloiksi. Myös osuuskaupan osalle oli naapuri kaupunkimme juoninut purkua jopa polttoa, suojelusta huolimatta.

Kunnanpirtti muinoin — Saloisten Pirtti muinoin 1970-luvun alussa, toimiessaan Saloisten kunnanpirttinä. Taustalla häämöttää kunnansihteerin talon nurkka.

SALOISTEN PIRTTI

Saloisten Pirtti on rakennettu aikoinaan Saloisten pappilan Mikkelän, myös entisaikaan Papinpöydäksi kutsutun kirkkoherran pappilan pirtti rakennukseksi. Ilmeisesti se on toiminut leivin- ja/tai seurapirttinä. Alkuperäinen rakentamisvuosi on vielä selvittämättä. Viimeistään Pirtti on pystytetty vuonna 1859, joka on vanhin seinästä löytynyt kaiverrus.

Raahen-Salon Maalaisseura siirsi Pirtin pappilasta nykyiselle paikalle Myllymäelle toimitiloikseen eli maamiesseurantaloksi. Siirto tapahtui ilmeisesti 1920-luvulla, jolloin Pirtti ilmestyy lehtiin ja asiakirjoihin. Siirron yhteydessä Pirttiä jatkettiin toisella, oletettavasti myös pappilasta peräisin olevalla hirsikehikolla. Maalaisseurantalona toimiessaan rakennus sai nimekseen Saloisten Pirtti.

Pirttiä laajennettiin 1930-luvulla, rakentamalla lautarakenteinen sali. Raahen-Salon Maalaisseuran ohella Pirtillä toimi Saloisten Säästöpankki, myös kunta piti kokouksiaan Pirtillä jo vuodesta 1926 alkaen. Kunta ja pankki tulivat myös Pirtin osakkaiksi. Saloisten Pirtti siis toimi ennen sotia eräänlaisena paikkakunnan keskuksena.

1950-luvulla pohdittiin aluksi uuden kunnantalon rakentamista. Lopulta päädyttiin kuitenkin ostamaan Saloisten Pirtti Saloisten Maamiesseuraksi nimensä muuttaneelta maalaisseuralta sekä Pirtin toinen osuus säästöpankilta. Näin Saloisten Pirtti siistyi kokonaan kunnan omistukseen kunnanpirtiksi, jolla nimellä rakennus myöhemmin tunnettiin. Oston jälkeen Pirttiä peruskorjattiin sekä rakennettiin kaksi matalampaa siipirakennusta. Toinen lautarakenteinen siipi toimi Saloisten kirjastona, toinen betonirakenteinen oli paloturvallinen arkistosiipi. Lisäksi yläkerta kunnostettiin kunnanarkistoksi. Kunnanpirtin virkaa rakennus toimitti aina hamaan pakkoliitokseen asti eli vuoteen 1973 saakka.

Pakkoliitoksen jälkeen Pirtin toinen pää toimi postina, toinen nuorisotiloina. Postin lakattua 1990-luvun alkupuolella muutettiin postin pääty vuokra-asunnoksi. Lopuksi koko rakennus toimi nuorisotiloina, kunnes 2000-luvun alkuvuosina autioitui ja jätettiin heitteille.

Vuonna 2013 T:mi Saloisten Pirtin ostettua rakennuksen on sitä hiljalleen alettu peruskorjata ja nykyisin Pirtti toimiikin varaosapankkina ja kesäkahvilana. Peruskorjaus tulee jatkumaan yritys toiminnan ohessa huone kerrallaan periaatteella.

Arkkukarin osuuskauppa ja Aila — Arkkukarin osuuskauppa 1942. Kotitalonsa pihalla tepastelee myymälänhoitaja Aino Korven tytär Aila Korpi, nykyisen yrittäjän äiti. Aila on syntynyt osuuskaupan myymälänhoitajan kammarissa.

ARKKUKARIN OSUUSKAUPPA

Arkkukari sijaitsee Saloisten kirkonkyläntä hieman etelään päin Siniluodon naapurissa. Siniluodossa toimi 1900-luvun alusta aina 1950-luvulle saakka vilkas rahtisatama, josta vietiin puutavaraa ulkomaille. Siniluodon sataman kyljessä Arkkukarin kylä vilkastui ja kylälle perustettiin vuonna 1938 Osuusliike Raahen Seudun eli saloistelaisittain Seutun sivumyymälä.

Osuuskaupalla oli keskitetty suunnittelu, suunnitteluosasto sijaitsi Helsingissä, josta paikallisosuuskaupat tilasivat myymälöidensä piirustukset. SOK oli pääarkkitehtinsä Erkki Huttusen johdolla siirtynyt myymälöiden arkkitehtuurissa funktionalismiin, joka korostaa käytännöllisyyttä. Arkkukarin kaltaisia pieniä maaseutumyymälöitä varten oli peruspiirustukset, joiden pohjalta paikallinen myymälä aina suunniteltiin. Arkkukarin kaltaisia 1930-luvun puufunkkis eli osuuskauppafunkkis tyylisiä myymälöitä onkin maassamme ollut useita.

Seutun myymälänä Arkkukari toimi aina siihen asti kunnes Osuusliike Raahen Seutu yhdistettiin oululaiseen Osuuskauppa Arinaan. Arina jatkoi kaupan pitoa Arkkuperällä entiseen tapaan. Rakennusta myös laajennettiin tekemällä asunnonpuolelle lisähuoneita ja myymälää varten kylmiö. Laajennuksista huolimatta rakennus on säilyttänyt hyvin alkuperäisen ulkonäkönsä ja lieneekin seutukuntamme parhaiten säilynyt 1930-luvun puufunkkiksen edustaja.

Osuuskauppana rakennus toimi 1980-luvulle saakka. Myöhemmin kaupalla toimi jonkin aikaa käsityöliike, jonka jälkeen rakennus on ollut vuokra-asuntona. Tässä vaiheessa omistajaksi tuli Raahen kaupunki, joka laiminlöi rakennuksen ylläpidon. Lopulta 2000-luvulla vanha kauppa jäi autioksi ja heitteille. Kaavassa se kuitenkin onneksi suojeltiin. 2010-luvun alussa haaveilivat kaupunkilaiset kaupan purkamisesta, jopa poltosta. T:mi Saloisten Pirtin omistukseen Arkkukarin kauppa siirtyi keväällä 2014 ja toimii nykyisin varastotiloina ja varaosapankin Arkkukarin sivumyymälänä.